perjantai 29. marraskuuta 2013

Onnistuin! Mutta kuinka käy viikonloppuna...

Eilinen meni ihan kiitettävästi, mutta mua pelottaa ihan hirveästi se, että lisäyksiä on jo aika pian tehtävä. Tässä kuitenkin taas listaa onnistumisista, jotteivat ne pääse unohtumaan ahdistuksen kasvaessa:

- Aamupalan jälkeen jäi vielä nälkä, joten otin klementiinin! Ehkä pienin koskaan näkemäni ja tosi minimaalinen lisäys, mutta poikkeuksellista silti.
- Lounaan riisiannos täytti aivan hullun paljon, mutta söin sen kokonaan.
- Välipalaksi onnistuin tänään ottamaan porkkanapiirakan, josta olin monta päivää haaveillut. Edellisenä päivänä en uskaltanut ottaa sitä, mutta tänään tsemppasin.
- Päivälliseksi söin äitini tekemää siskonmakkarakeittoa! Milloinkohan viimeksi olen sitäkin syönyt... En yleensä syö punaista lihaa tai makkaroita, mutta siskonmakkarat ovat ihan eri kategoriaa, eikö niin ;) Enkä edes käyttänyt desimittaa! Ja söin tavallisen kokoiselta lautaselta, wtf. Luulen, että annoksesta tuli suurempi kuin olisi pitänyt, koska en mitannut sitä. Tarkistutin annoskoon miehelläni, joka antoi hyväksyvän nyökkäyksen eli ei se ainakaan alle ollut. (Salaa ehkä vahingossa heitin muutaman perunan ja siskonmakkaran mieheni lautasalle, kun hän laittoi itselleen leipää, hups) Leipien virkaa toimittivat mulla vajaa puolikas näkkäriä ja puolikas sämpylästä. Eivät ne ehkä ihan kahden leivän vaatimusta täyttäneet, mutta olivat aika paljon parempi suoritus kuin tavanomaiset lehtileipäni.
- Iltapala oli aika tavanomainen, paitsi että vaihdoin ruislimppupalan taas paahtoleipään :) Ja juustoakin otin! Oujee!




Illalla sitten tapahtuikin jotain ei niin mukavaa: lohkaisin hampaani, voihan v*ttu! Ja siis en yhtä, vaan kaksi hammasta. Ylähampaasta lähti ihan pieni siru, mutta alahampaasta kunnon biitti. Siinä pienen itkun jälkeen mieheni katsoi vaurioita, eikä kuulemma näyttänyt pahalta. Juominen ei ole vihlonut, eikä syöminenkään tunnu pahalta, joten toivottavasti ei tarvitse mennä hammaslääkäriin. Pelkään hammaslääkäriä ihan hirveästi, alan aina itkeä jo ovesta sisään astuessani :D

Tänään suurin onnistuminen oli jäätelön ottaminen jälkkäriksi päivällisellä! Ja vieläpä ihan oma-aloitteisesti, koska teki mieli :) Ihana viikonlopun aloitus: lakritsijäätelö! Viikonlopun otan kuitenkin vastaan hieman ristiriitaisin tuntein. Olen reissussa ystävän kanssa la-su, enkä oikein edes halua miettiä kuinka ruokailut tulevat menemään. Saa nähdä, päädynkö syömään pelkkiä salaatteja vai uskallanko ylittää rajoja. Haluaisin nauttia matkasta täysin rinnoin myös ruokien osalta. Olisi ihanaa tilata jotain oikeasti hyvältä kuulostavaa, eikä pelkästään kaloreiltaan kevyintä. Ei sillä, etteivätkö salaatit ja kevyet ruuat kuulostaisi hyviltä, mutta toivon pystyväni tekemään valinnan muun kuin kalorien perusteella. Haluaisin tsempata oikein kunnolla, mutta en tiedä pystynkö. Ehkä mä pystyn. Mä aion pystyä. Mun on pakko pystyä. Kyllä mä pystyn!

Lakujädeä ja sokerittomia pastilleja.


 

7 kommenttia:

  1. Kyllä sä pystyt! :) Vietä oikein mukava reissu ja koita nauttia ruoastakin. Tsemppiä. ♥

    M

    VastaaPoista
  2. Elämä on tarkoitettu nautittavaksi. Sulla on sitä kuitenkin vain yksi, joten miksi heittäisit sen hukkaan?!
    Tsemppiä! <3

    VastaaPoista
  3. Sä olet kyllämahtavan sitkeä!! Nyt rökität sairautta olan takaa ja nautit viikonlopusta!! Sä olet ansainnut nauttia elämästä ja ruuasta!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 samoin olet sinäkin ansainnut, ihan todella! <3

      Poista
  4. kommentoin vielä tonne edelliseen postaukseen :)

    VastaaPoista