Kaipaus lenkkipolulle ja jumppiin

Olen pohtinut liikuntaa paljon. Mua harmittaa, etten ole moneen kuukauteen päässyt jumppaan tai lenkille. Tavallaan olen ollut huojentunut siitä, että pakonomaisella treenaamiselle laitettiin stoppi. Olen nauttinut siitä, että aikaa on jäänyt lepäilyyn ja ystävien näkemiseen. Silti, kaipaan jumppaa ja siitä tulevia hyviä fiiliksiä. Vaikkakaan en enää pysty sanomaan, kuinka suuri osa hyvistä fiiliksistä oli ihan vain sitä kalorimäärän seuraamista. Näen jumppaunia, viimeksi viie yönä. Mua kuitenkin mietityttää se, miten mä tulen enää jaksamaan, kun kunto on rapistunut liikuntakiellon aikana.

Lempparitreenit ja ajatuksia niistä.

Power Step. Joidenkin ohjaajien PS oli turhan löysä, mutta voi että ne rankimmat tunnit oli aivan lemppareita! Hirveä hiki päälle ja kulutus katossa. Ihmettelin aina, miten kukaan saa tehoja irti, jos lauta on alatasossa. Koin olevani hyvä ja nautin eturivissä olemisesta.

Sisäpyöräily. Tykkään edelleen enemmän perusspinningistä kuin salillani olevista x-bikeista, mutta mukavaa oli noilla x-bikeillakin. Yksi parhaista liikuntakokemuksistani oli 2,5 h sisäpyöräilymaraton.

Boxfit. Tunti, jossa on erilaisia kamppailulajliikkeitä lyönneistä hyppypotkuihin. Aivan superihana tunti, mutta aina harmitti sen lyhyys - vain 45 minuuttia. Tässä sai aggret kyytiä ja yläselkä hyvää avausta.

Crossing. Crosstrainer-tunneista se rankin leveli oli hyvä, mutta siinäkin riippui niin ohjaajasta kuinka paljon sai tehoja itsestään irti.

Zumba. Pakko myöntää, että Zumbastakin tykkään :D Se ei ole niin rankkaa tietenkään, mutta hauskaa ketkutusta. Tykkäsin eniten fitness-tyyppisistä ja sitten härskimmistä pyllyn heilutuskoreoista.

Lenkkeily. Juoksun löysin oikeastaan vasta viime kevättalvena. Huomasin, kuinka paljon siinä kuluttaa, joten se oli aluksi suurin motivaattori. Kehittyessäni aloin seuraamaan nopeutta ja kestävyyttä. Pisin lenkkini taisi olla n. 18 km. Voi että, koin monta kertaa juostessa niin hyvän flown, että aloin melkein itkemään. Hyvä musa korvissa (kunnon tamppausmusaa tai kovempaa metallia) ja hyvin kulkeva askel. Kuinka kaipaankaan sitä!

Kaikki cardioliikunta on siis lähellä sydäntä. Mä olin aina se, joka ihmetteli, mitä tuo ohjaaja nyt höpisee "huhhuh, olipas se rankka" ja miksi muut puuskuttavat kuin viimeistä päivää. Sain onnistumisen kokemuksia liikunnasta, koska kuntoni oli hyvä ja hiffasin liikkeet nopeasti. Kaipaan sitä. Kaipaan sitä "ootko jo ollut aamun kaikissa jumpissa, hehe. Ai oikeesti, mä vaan vitsillä heitin! Miten sä voit jaksaa, oot kyllä ihmeellinen!"- ihmettelyjä. Näitä heittoja tuli joiltain muilta asiakkailta ja myös pari kertaa ohjaajilta. Mietin myös, että ovatkohan ohjaajat tai jotkut vakkariasiakkaaat ihmetelleet, kun mua ei ole näkynyt. Ihan varmasti ovat, koska itsekin kiinnitin huomiota, jos joku vakkarikasvo ei ollut hetkeen ollut tunneilla.

Olen ajatellut, että josko edes Zumbaan menisin joku päivä. Se on sen verran kevyttä kuitenkin. Katsotaan.