Muutosten vaikeus

Sain tosiaan eilen jos jonkilaista paprua ravitsemusterapeutilta. Eilisessä postauksessa unohdin mainita yhden todella hyövdyllisen saamani listan! Sain nimittäin myös Vaihtoehtoja lämpimälle aterialle-listan. Siinä on vaihtoehtoja tilanteeseen, jossa pitää ottaa mukaan eväät tai on jossain ulkona syömässä. Voisin jossain vaiheessa kirjoitella sen tännekin. Todella hyödyllisen tuntuinen ainakin mun mielestä!

Olen alkanut huomaamaan, kuinka hiton vaikeaa muutosten tekeminen mulle onkaan. Siis kun puhutaan muutoksista isompaan ja ravinteikkaampaan, tietenkin. Muutokset huonosta huonompaan ja kevyempään onnistuvat kyllä turhankin helposti. Olen niin mukavasti asettautunut turvallisuuden häkkini pehmustettuun nurkkaan, että ulkopuolinen maailma tuntuu turhan kovalta ja kylmältä. Vaikkakin tiedän sillä olevan mulle paljon annettavaa. Aamullakin peiton alta noustessa ensimmäiset askeleet tuntuvat varpaissa kaikista kylmimmiltä.

Osasto on vilahtanut vaihtoehtoisista hoitomuodoista puhuttaessa, enkä voi kieltää se hyödyllisyyttä pohtineeni. En vain missään nimessä halua olla pois töistä! Olen jopa miettinyt, että jättäisin kevättalvelle suunnittelemani ulkomaan reissun väliin ja yrittäisin päästäkin osastolle. Käyttäisin siis loput kesälomapäiväni siihen jippii. En ole todellakaan fyysisesti niin huonossa jamassa tai niin alhaisessa painossa, että siksi tarvitsisin osastohoitoa. Psyykkisesti olen vain aivan solmussa. Toivon, ettei tälle ajatukselle tarvitse uhrata enempää aikaa, vaan että pystyn muutoksiin avohoidossa.