Ystävyys koetuksella?

Olen suunnitellut lähteväni jonnekin hyvin kauas ja hyvin lämpimään kevättalvella. Olen yrittänyt houkutella paria ystävää mukaan, joista toinen on luvannut harkita asiaa vakavasti. Mulle jäi kuitenkin todella paha mieli eräästä asiasta, jonka hän sanoi. Varmasti ei ilkeyttään, mutta se jäi vaivaamaan ja harmittamaan.

"Oli ne kyllä ihania ne kuvat sieltä! Katoin ku yhdessä kuvassa oli drinkkibaari altaalla, ni mietin vaan et vähänkö olis ihana mennä siihen ja ottaa joku  drinkki! Mut sit mä aattelin et eihän niina niitä jois."

Mä vastasin, että ei kai hän nyt jätä lähtemättä sen takia, että mä en juo alkoholia!? Voinhan mä ottaa alkoholittomia drinkkejä! En usko, että tässä oli kuitenkaan kyse alkoholista.

http://punchin.com/blog/?s=walman&paged=3

Olen hänelle puhunut avoimesti tilanteestani, koska olemme läheisiä. Olemme myös olleet useammalla parin yön reissuilla yhdessä, joten hän on valitettavasti saanut kokea sen, kuinka mä tilaan ravintolassa salaatin "ilman juustoa, lihaa, siemeniä, pähkinöitä ja kastiketta". Jos sitäkään, usein pelkkää teetä. Ymmärrän, ettei ruokaa rakastavan ihmisen ehkä tee ensimmäisenä mieli lähteä reissuun kahdeksi viikoksi toisen kanssa, jolle ruoka on ongelma. Vaikka hän tietääkin, että syön nykyään kyllä viisi kertaa päivässä, asia aivan varmasti mietityttää häntä. Can't blame her. Tekisi mieli kertoa hänelle näistä ajatuksistani, mutta en taida uskaltaa.

Tästä aloin miettimään taas kerran, kuinkahan monta sappea on kiehunut mun ruokakäyttäytymisen takia kaveripiirissä. Tai "en mä voi tulla, kun haluan ehtiä kolmeen jumppaan". Olen monet kekkerit jättänyt väliin, koska olen ollut niin väsynyt lauantaiaamupäivän jumpista, ja toisaalta halunnut mennä sunnuntaina heti aamusta taas jumppaan, niin ei viitsisi juoda tai olla myöhään. Aikaisemmin kaverien ja ystävien tapaamiset sovin siten, että jumppa-aikataulu oli koneella auki ja sen mukaan pääsin tai en päässyt treffeille. Usein en päässyt. Arki-illat olivat poissuljettuja, koska töistä piti lähteä suoraan jumppaan. Viikonloppuna menoja pystyi olemaan aikaisintaan klo 14 jälkeen, jotta ehdin jumpista kotiin ja käydä suihkussa. Baarissa kyllä kävin, mutta silloin piti huolehtia, ettei arkena ollut välipäiviä.

Oikeastaan on suoranainen ihme, että mulla on pysynyt näin paljon ihania ihmisiä mun ympärillä koko tämän ajan. Vaikka monesta jäin paitsi, en kuitenkaan antanut itseni erakoitua täysin. Siitä olen onnellinen. Olen aina pitänyt itseäni aika hyvänä tyyppinä ja hyvänä ystävänä. Aion jatkossa olla vieläkin parempi ystävä. 

http://www.cherrybam.com/friendship-comments.php