Miksi mua alkaa ahdistamaan, kun äiti kertoo tuovansa mulle keittoa huomenna? Miksi mua ahdistaa se niin paljon, että alan itkemään? En keksi muuta, kuin että mua vaan yksinkertaisesti ahdistaa jonkun muun tekemä ruoka aivan jumalattoman paljon tällä hetkellä. Naurettavaa.
Mä v*ttu vihaan tätä sairautta! Haluun vaan eroon tästä ja nauttia elämästä! Ja ruuasta!
Ja nyt kun padot aukesivat, alkoi taas syyllisten ajatusten kanssa vellominen. Mua itkettää se, kuinka oon päästänyt itseni sairastamaan tätä paskaa sairautta jo näin hemmetin pitkään. Ja vielä viikko seuraavaan hoitokäyntiin...
Ja ainiin, sanoinko jo, että ahdistaa ja itkettää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti