Tänään söin välipalaksi jäätelön - olosuhteiden pakosta kylläkin kun ei muuta ollut ja kaveri tarjosi - ja sen lisäksi aivan extempore mentiin toisen kaverin kanssa Vapianoon syömään pastat :D Siis this is life, oikeesti! Oli todella upea pala normaalia elämää! Oltiin jo lähdössä keskustasta kotiin, kun mulle iski hirveä nälkäheikotus. Tiesin, että kotiin päästyäni kello olisi jo niin paljon ja heikotus olisi jo niin paha, että päivällinen saattaisi jäädä kokonaan välistä. Niinpä heitin ensin ihan vitsillä, että nyt tekis mieli vetää joku pastamättö, ja että hei tossahan on toi Vapiano. Next thing I knew, oltiin jonottamassa annoksiamme. Meinasin jo hannata ja ottaa salaatin, mutta onneksi rakas kaverini totesi ystävällisesti lähtevänsä heti himaan, jos otan salaatin :D Niinpä otin tomaattisen scampitäysjyväpastan. Se oli sairaan hyvää! Eikä edes tullut läskiolo, vaikka söin sen viimeistä fusillia myöten. Taisi olla nälkä niin kova, että annos ei sen vuoksi aiheuttanut ähkyä.
Parasta tässä oli se, että pystyin täysin valmistautumatta menemään ravintolaan ja syömään pastaa! Tiedän, että tällaisia uskalluksen hetkiä ei tule olemaan mitenkään säännöllisesti vielä jatkossakaan, mutta tämä yksittäinen hetki oli niin ihana :) Enkä olisi pystynyt siihen ilman ihanaa ystävääni. Parasta <3

Niin upea juttu Niina, että on ihan pakko kommentoidakin! Mahtavaa - tuollainen on sitä todellista elämää syömishäiriön ulkopuolella. Olen susta valtavan ylpeä. Vaikken ole hetkeen puhua pukahtanut kommenttilootassasi, tekstisi olen tarkoin lukenut: olet päässyt valtavasti eteenpäin. Se lämmittää vieraankin ihmisen sydäntä. Kaikkea hyvää. ♥ (ja kiitos monista pohdiskelevista postauksistasi, löydän useasti rivien välistä itseni ja se saa ajattelemaan)
VastaaPoistaM
Ihana kommentti kaikenkaikkiaan, Margareta, kiitos <3 toivottavasti saat jotain ponnahdusalustaa myös omaan paranemiseesi :)
Poistawow, todellaki supersuccess! eikö olekin mahtavaa huomata, että normaali elämä extempore jätskeineen ja pastoineen on niiiin paljon parempaa kuin anoreksian säännöillä eläminen? ihanaa, oon oikeesti tosi onnellinen sun puolesta ja sain taas itsekin paljon motivaatiota kohdata haasteita :)
VastaaPoistaTodellakin! Hetkeksi tuli jo sellainen olo, että mikä syömishäiriö :D Mutta kyyyyllähän se sieltä sitten taas takaisin takertui, kuten olettaa saattoi. Pienin askelin, pienin askelin ;)
PoistaKiitos :>
Oo jee! Hyvä sinä!
VastaaPoistaVitsit olen onnellinen sun puolesta.
Itse kun osaan jo tarpeen vaatiessa monesti joustaa omista ruokasuunnitelmista, niin monesti harmittaa kun muut pyöritävät sitä kontrollikuplaa. Ja tulee sellainen olo, että mielummin antaisi omaa saavutettua vapautta muille, ja ottaisi kontrollin muilta itselle...
Kiitos paljon ^^ joo ymmärrän mitä tarkoitat! jokaisen on vain taisteltava oma taistelunsa :)
PoistaWau!!! Oon niiiiin ylpeä susta ♥
VastaaPoistaKiitos tuhannesti ^^ <3
PoistaOi nam, mäkin hakkuun yhyy :D Vaikka onkin jo yö :D
VastaaPoistaPasta on aivan hyvä yöruoka ;) toki Vapiano tuskin olis ollut tohon aikaan auki :D
Poista