torstai 11. syyskuuta 2014

200. postaus!

Siis huh! 200 julkaistua tekstiä jo! Sen kunniaksi päätin päivittää uskalluslistan tilanteen. Edelliset postaukset aiheesta löytyvät täältä ja täältä. Kerron ensin, miten edellisen listan asiat ovat toteutuneet.

- kokonainen muromysliannos kunnon muromysliä, esim. Start-muromysliä.
Kokonaisen annoksen syöminen ei ole vieläkään onnistunut :S

- maito- tai kaakaolasillinen

No siis olen juonut muutamankin kerran lasillisen piimää ja olen uskaltanut ottaa maitoa myös esim. kahviin sekä puuroon pienet loraukset, joten melkein suoritettu, sanoisin. 

- sipsejä tai juustonaksuja vain itselleni
Tää tuntuu edelleen aivan utopistiselta...

- hodari
- risotto
- spagetti bolognese ravintolassa
- kokonainen pizza ravintolassa
- lehtipihvi
Nää on kans vähän sellaisia, että saa odottaa vielä aika kauan varmaan riittävää uskallusta. Pizza ja spagetti tuntuvat näistä eniten sellaisilta, jotka ehkä pystyisin toteuttaa. Tosin toi spagetti on silleen vähän huono tossa, kun en periaatteessa syö punaista lihaa (varsinkaan julkisesti) :DD

- irtokarkkeja vapaasti
Periaatteessa tämä on toteutunut, mutta mulla taisi olla ajatuksena, että ostaisin myös määrällisesti niin paljon kuin mieli tekee. Olen pari kertaa ostanut irttareita ihan vain koska teki mieli :) Määrä on kuitenkin jäänyt pieneksi. Olen myös syönyt irtokarkkeja, kun niitä on ollut tarjolla.

- kokonainen suklaapatukka kerralla
En ymmärrä, mikä tässä nyt muka on niin vaikeaa. 

- jäätelöannos (siis sellainen missä on kaikenlaista härpäkettä :))
Voih, tämän toteuttamista odotan niin paljon! Monesti se on käynyt mielessä, mutta sopivaa hetkeä ei ole vain tullut.

- pulla tai munkki (ei muffinssi) ilman tukihenkilöä

Kaverin kanssa puoliksi syöty jättiläiskorvapuusti lasketaan kyllä yhdeksi pullaksi aivan heittämällä :D

- jälkiruoka ravintolassa pääruuan jälkeen
Kai cookie lasketaan? Siis sellainen iso :) Eiköhän, joten tän olen toteuttanut jo pari kertaa. Tietty sellainen ns. kunnon jälkkäri on vielä haaveissa. 



- Picnicin patonki
Äh ne on niin pelottavia. Eikä ne maut ole oikeastaan kyllä kovin houkuttelevia. Paljon parempia on subin patongit, ja niitähän syön harva se viikko :)

No höh, tästähän tuli aika ankea tulos :/ Pitääpä ottaa näitä taas ihan aktiiviseen harkintaan! Osa noista on kyllä tosiaan aika utopistisia, joten tässä karsittu ja päivtetty lista:

- kokonainen muromysliannos kunnon muromysliä, esim. Start-muromysliä.
- spagetti ravintolassa
- kokonainen pizza ravintolassa
- kokonainen suklaapatukka kerralla
- jäätelöannos (siis sellainen missä on kaikenlaista härpäkettä :))
- kunnollinen jälkkäri ravintolassa 

Muutin spagetti bolognesen ihan vain spagetiksi, koska se jauheliha olis vähän liikaa ravintolassa. Pasta-annoksiahan olen syönyt, mutta jostain kumman syystä spagettimuotoinen pasta tuntuu edelleen tosi ahdistavalta tilata. Päätän nyt, että koitan saada noi kaikki vielä tän vuoden puolella suoritettua, how about that! Iiks, mutta selviän siitä varmasti :)

10 kommenttia:

  1. Kyllä sä pystyt!! Oot viime postausten perusteella edistynyt niin hurjasti! Yks ilta lukiessa yhtä postausta olin iha varma, että oot menny takapakkia ('. Sitten kävikin niin, että koneessa tarjoiltiin sämpylä. Olin aivan unohtanut tämän ja mua harmitti, että olin jo syönyt. Maistoin kumminkin kalkkunasämpylää vähän, vaikka olinkin jo aamupalan syönyt. Eikä se onneksi ollut hyvää, joten ei harmittanut enää :P" kuulosti anoreksian pauloissa täysin olevalta, mikset saisi syödä sitäkin sämpylää??)

    Tsemppiä !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle :) Toi sämpylä ahdisti siksi, että en "voinut" syödä kahta aamupalaa. Hetkellisesti saatoin ottaa pienen askeleen taaksepäin tai ainakin junnasin paikallani, mutta nyt viime viikkoina olen mennyt taas täydellä forcella eteenpäin :)

      Poista
  2. Kokeilepa lukee tää teksti itse, ja kuvittele olevasi joku ulkopuolinen. Tää kuulostaa ihan siltä, ettet voisi vaikuttaa itse näihin asioihin. Se, ettei "sopivaa hetkeä ole tullut" jonkin asian syömiselle, on täysin anoreksian kuvitelmaa, ei faktaa. Muutenkin musta tällainen pelottavian ruokien listaaminen tukee sitä ajatusta että _NÄITÄ RUOKIA KUULUU PELÄTÄ, IIK_.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tarkoittanut, etteikö nämä asiat olisi mun vaikutuspiirissä. Jotkut asiat vain ovat vielä liian haastavia. Olen mennyt tosi paljon eteenpäin kuitenkin, mutta on aivan luonnollista, ettei kaikki voi vielä sujui kuin vettä vain. Mulle tällaisen listan tekeminen ja sitten haasteiden suorittaminen on tsemppausta. Todistan itselleni (ja muille), että vaikeistakin haasteista voi suoriutua :)

      Poista
    2. Ylläolevan kanssa täysin samaa mieltä. Mutta näinhän tää on mennyt: selityksiä toisensa perään. Voisit poistaa ton kuvauksen "aion selättää syömishäiriön", tai ainakin lisätä tän vakioselityksesi: "mutta ihan vielä se ei suju - ja siitä tämä blogi kertoo". Pro-anailua, mitä muuta tällainen muka on?!

      Poista
    3. Hahaha hei oikeesti haloo, pro-anailua?! :D:D:D:D se, että en ole uskaltanut vielä syödä jotain hodaria tai kokonaista pizzaa ei todellakaan tee pro-anaksi. Mä olen päässyt tämän reilun vuoden paranemisprosessin aikana aivan törkeän pitkälle, josta ihan jo esim normaalipaino ja säännöllinen syöminen lämpimine aterioineen kertovat. Mutta joo, en jaksa tähän nyt alkaa enempää puolustelemaan noin turhan ilkeilykommentin kirjoittajalle.

      Poista
  3. Ei minkään ruokalajin syöminen ole utopista, se on vain...tavallista, syödä vaikka niitä sipsejä, jos niistä tykkää ja tosiaan ostaa niitä vain itselleen :)

    Ja hyvä päätös saada noi kaikki haasteet suoritettua tän vuoden puolella, vähän haastetta, mutta ei liikaa kuitenkaan :) 6 haastetta ja reilu 3 kuukautta aikaa, eli vain 2 haastetta per kk :)

    Toi suklaapatukka ja jäätelöannoshan on semmosia, jotka voisit vetää välipalana :) Tai ainakin itse kuvittelen, että se olisi helpompi tapa totutella haastaviin ruokiin, kuin että syödä ne jälkkärinä tavallisen aterian lisäksi. Välipalahan toimii niin, että se syödään aterioiden välissä, jotta jaksaa seuraavaan ateriaan. Onko sillä niin väliä onko se protskupatukka vai suklaapatukka? Sämpylä vai jäätelö? :) Päiväosastollakin syötiin joskus välipalalla jäätelöä, joskus jugurttia.
    Ja ei sun tarvitse odottaa jäätelöannos-syömisen toteutumista....senkun vain toteutat sen :)
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no joo, eihän se siis oikeasti olekaan, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä. Eiköhän utopiasta tule todellisuutta vielä jossain vaiheessa :)

      Toi on hyvä pointti, varsinkin ton jätskin suhteen. Välipala vois ihan hyvin olla herkku, eikä aina just joku "terveellinen" vaihtoehto. Suklaapatukka vois vielä jälkkärinä mennäkin, mutta kunnon jäätelöannos tuntuisi tosi isolta. Välipalana se vois mennä helpommin. Pitää melkein kirjoittaa kalenteriin nää jo joillekin päiville valmiiks ni ei sitten "unohdu" ;)

      Kiitos <3

      Poista
    2. Hyviä haasteita! :) Aivan varmasti niihin pystyt tämän vuoden puolella kun vain muistuttelet tarpeeksi itseäsi ;) Auttaisiko jos laittaisit päivät ylös kalenteriisi koko vuoden osalta, niin aika ei sitten sujahda ja joulukuussa et stressaisit sitä kun "tässäkään asiassa en onnistunut"? Itse voisin kuvitella meneväni tuohon nimittäin;)
      Muista ettei se paraneminen ole suorituksissa mitattavaa, se on jotain pysyvämpää ja pitkäaikaisempaa. Se, että kerran nyt syöt jäätelöannoksen on hieno saavutus, mutta sitä pitää toistaa sata kertaa että siitä tulee ns. osa normaalia tervettä elämää :) Eli noita "vanhoja" haasteita saa ja pitää toteuttaa myös!
      Tsemppiä!

      Poista
    3. Joo hyvä idea! Muutenkin on helpompi aina toteuttaa haasteita, kun ne on jo valmiiksi päätetty :) Olet ihan oikeassa tuossa toistamisen tärkeydessä. Helposti se unohtuu ja iloitsee vain siitä yhdestä kerrasta. Tietenkin se eka kerta on tärkeä, koska silloin on ns. kynnys ylitetty, mutta se ei tosiaan saa jäädä siihen.

      Kiitos paljon :))

      Poista