maanantai 29. kesäkuuta 2015

Reissussa osa 1.

Kauhean paljon kerrottavaa, joten taidan jakaa tälläkin kertaa reissupostauksen osiin :) Kerron tässä ekassa heti kärkeen yleisfiiliksestä ja erityisen hyvin menneistä jutuista. Tokassa osassa kerron tarkemmin erilaisista haasteista ja kuinka selvisin niistä.

Lähdimme siis heti edellisen postauksen jälkeen reissuun puolisoni kanssa. Olimme matkalla melkein pari viikkoa. Reissu osui tällä kertaa Aasian suunnille. Totesin heti matkan alussa, että tällainen uusi aluevaltaus ei olisi ruokailujen suhteen onnistunut meikäläiseltä vielä edes viime kesänä, saati sitä edellisenä, kun vasta harjoittelin syömistä. Ajoitus oli nyt oikea, koska matka meni paremmin kuin hyvin! 

Ai että kuulkaa kuinka mahtavalta tuntuu kertoa, että söin (melko) vapaasti, herkuttelin, kokeilin uutta ja nautin! Ruuasta ei tullut ahditusitkuja _kertaakaan_! Toki morkkiksia tuli muutaman kerran ja läskioloja välillä, mutta en antanut sen pilata meininkiä. Tietysti joka päivä tuli käveltyä tosi paljon + kuumuuskin kuluttaa ihan eri tavalla, joten monena päivänä pystyin ns. oikeuttamaan syömisiäni edellä mainituilla. Totesin kuitenkin, että ihan sama millä oikeutan, kunhan syön! Ja niin tein. Ruokailurytmi meni aika pyllerölleen, mutta siitä lisää tokassa postauksessa.

Erityisen isoja voittoja:
- Erilaisten pullien ja kakkupalojen maistelua melkeinpä joka päivä (hotellin aamiaisella lähinnä).



- Kokonainen Starbucksin frappucino-juoma kermavaahtoineen päivineen! Tämä oli viime kesän reissun haastelistalla, mutta en sitä suorittanut. Nyt nimettiin se kesähaasteeksi, jonka suorittamisesta saan palkinnon ;)

- Oma-aloitteisesti jätskiä, gelatoa ja froyoa :)
Keksigelatoa, niin hyvääääää nommm!
- Onnistuin tekemään ruokavalintoja ilman, että niissä kesti tuntia tai että ensin tuli itku. Joo, joskus valitseminen kesti, mutta ei niin kauan kuin aiemmin. 

- Söin myös pelottavia ruokia, kuten pähkinäkastikkeessa ollutta kanaa (lentokoneessa nälkäkuoleman partaalla, ei paljoo pähkinät ahdistanut siinä nälässä :D), leivitettyä kanaa, uppopaistettua jotain juttua (en tiedä mikä se oli xD), riisiä, nuudelia...


Joku aivan random nuudelikeitto tai mikälie :D Ihan hyvää oli kyllä!
No en kyllä jaksanut koko annosta, kunnon rekkamiesmeininki! En kuitenkaan ahdistunut määrästä, vaan päätin syödä sen minkä jaksan.

- Aamupalatarjonta oli kaikkea muuta kuin tuttu ja turvallinen mannermainen, mutta sain silti muodostettua muutamalla muuttuvalla tekijällä varustetun vakiocombon. Siihen sisältyi kasviksia, munakokkelia, itämaisia leipäjuttuja sekä jogurttia hedelmillä&muroilla :) Kyllä jaksoi painaa menemään joka päivä kunnon aamupalan jälkeen!




En ole enää laiha. Se on fakta, joka on vain hyväksyttävä. Olen kuitenkin kaikkien tulleiden kilojen verran onnellisempi! Aina ei peilikuva miellytä ja ahdistaa lyllertää eteenpäin, mutta pystyn nauttimaan elämästä paljon enemmän! Enkä sitäpaitsi näyttänyt kuvissa edes niin valaalta kuin olen kuvitellut näyttäväni. Kehonkuva alkanee pikkuhiljaa mennä normaalimpaan suuntaan aina välillä :)

Haluan sanoa vielä tähän loppuun jälleen kerran, että uskaltakaa! En tiennyt ruokien kaloreita, herkuttelin jollain tavalla joka päivä, mutta en lihonut. En siis ole käynyt vaa'alla, mutta jos syömishäiriöinen ei usko lihoneensa, niin tuskin on :D 

12 kommenttia:

  1. Olen seurannut blogiasi sen alkuajoista lähtien (tosin anonyymisti) ja tulin mielettömän iloiseksi lukiessani tämän postauksen. Kun vertaa ensimmäisistä postauksista ja myöhemmistäkin välittyvää voimakasta sairauden ääntä tähän terveyden ääntä enemmän huokuvaan postaukseen huomaa, että olet tehnyt aivan mielettömästi töitä itsesi kanssa! Terveys ei ole mahdottomuus:)
    Olen itsekin huomannut, että kehonkuva normalisoituu normaalipainossa. Hitaasti tosin, mutta odottaminen kannattaa, koska itsensä hyväksyminen on helpoin tie välttyä kehoahdistukselta;) Toivottavasti arkeen paluu sujuu hyvin ihanan kuuloisen loman jälkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :) Hienoa kuulla, että etenemiseni välittyy, koska välillä tuntuu, että joutuu koko ajan johonkin suuntaan (välillä myös itselleni) todistella, että eteenpäin on oikeasti menty.

      Odottaminen todellakin kannattaa, ja kärsivällisyyttä se vaatii ihan pirusti! Mutta se palkitaan kyllä, kuten olemme molemmat pikkuhiljaa huomanneet :)

      Poista
  2. tästä tuli ihan älyttömän hyvä mieli! oot tehnyt aivan hitosti töitä ja nyt se palkitaan :) reissun ruuat olivat varmaan jo itsessään elämyksiä ja mieti - pystyit nauttimaan niistä! sun esimerkki motivoi jatkamaan välillä loputtomalta tuntuvaa takkuamista.
    kiitos <3 jatka samaan malliin supernainen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos sain sut hyvälle mielelle, niin sinäkin sait minut :) ja aivan mahtavaa, jos sait lisäbuustia! kiitos tästä kommentista <3

      Poista
  3. ♡
    Mulla on ollut samanlaisia mietteitä kuin sulla tossa lopussa. Mitä v***n väliä sillä on, osuuko reidet yhteen tai ei. Ketä se oikeasti kiinnostaa? Mitä väliä jollain numerolla, kun sitä ei edes tarvi katsoa. Missään muussa kuin sh - tyyppien keskinäisessä ajatustenvaihdossa näillä ei ole merkitystä. Mitä hienoa on ateriasuunnitelmassa tai osastossa? Onpa hienoa olla mielisairaalassa.. ja joo-o, on se osaltaan "kivaa", kun säälitään ja jäätelön kuva fb - sivulla saa sata tykkäystä jne. Mutta HALOO. Loppuviimein sitä vain eristyy ja putoaa kaikesta siitä, mitä elämä oikeasti on. Aina tulee uusia laihoja ja laihempia. Mutta kun miettii, mistä itse muistaa ihmisiä - kyllä se merkitys on kaikkea muuta kuin reisiväli tms.
    Sekavaa tekstiä, mutta pointtina, ANNA MENNÄ ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekavaa tai ei, voin vain sanoa että aamen. Juuri näin. :))))

      Poista
  4. Ihana postaus, tästä huokuu semmonen.. Hyvä fiilis ja voiton puolelle pääseminen! :) Ja mitä ihanuuksia oletkaan maistellut! Nälkäisenä todellinen virhe tällaista postausta lueskella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mahtavaa kuulla :') hehe joo sori, olis pitänyt laittaa varoitus tonne alkuun, että älä lue nälkäisenä ;)

      Poista
  5. Olipa kiva lukea tämä! Hyvin olet onnistunut ja selvinnyt haasteista. Itsekkin tulin juuri matkalta, jossa ruokailut sujui kivasti, mahtavaa että sullakin! =)

    VastaaPoista
  6. Moi! Mäkin olen sun blogia pidempään seurannut, ja välillä kommentoinutkin huolestuneena tilanteestasi. Jossain vaiheessa näytti, että pidät kynsin hampain sairaudesta kiinni. Tämä postaus todella todisti, että olet mennyt huimasti eteenpäin! Mullakin on yksi ulkomaan reissu tulossa syksymmällä, ja toivon että sekin menisi yhtä hyvin kuin mitä tää sun reissu näyttää menneen. Onnea edistymisestä ja tsemppiä jatkoon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, tällaiset huomiot ja kommentit työntävät vain vielä enemmän eteenpäin ^^ Hyvin sullakin varmasti menee, kunhan tekee paljon ajatustyötä sekä ennen reissua että reissun aikana. Psyykkausta :) Kiitos ja tsempit myös sulle!

      Poista